|
 |
|
|
| |
|
|
|
|
| |
Uusimmat numerot |
|
Lehden
tilaus » |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus 2009 nro 4
Filosofian näkökulmia aikuiskasvatukseen
Teemanumeron keskiössä on kolme viime vuosisadan merkittävimpiin kasvatusfilosofeihin kuulunutta ajattelijaa, Hans-Friedrich Bollnow, Israel Scheffler ja Hans-Georg Gadamer. Heistä Bollnow ja Gadamer vaikuttivat saksankieliselta kielialueelta, Scheffler sen sijaan loi tutkijauransa Harvardissa. Jani Koskelan kärkiartikkeli käsittelee yksilöä ja "toista" bollnowilaisesta näkökulmasta: miten ihminen kehittyy, kasvaa ja sivistyy kohtaamisten ja kriisien kautta.
Teemanumerossa esitetään myös kriittinen näkökulma hermeneuttis-fenomenologista tutkimusotetta kohtaan. |
|
 |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus 2009 nro 3
Yliopistopedagogiikkaa
Yliopistopedagogiikkaa lähestytään aluksi filosofisesta näkökulmasta. Juha Himangan aiheena on yliopistopedagogiikka ja minä. Mutta miten taideyliopistojen pedagogiikka eroaa tiedeyliopistojen pedagogiikasta? Sitä valaisee Teatterikorkeakoulu- ja TAIK-taustainen Teija Löytönen. Sanna Vehviläinen ja Kimmo Svinhufvud johdattavat lukijan akateemiseen ohjauskeskusteluun.
Teemaa ryydittää neljä näkökulma-artikkelia.
Yliopistopedagogiikka ei ole teemanumerolla tyhjennetty. Aihetta käsitellään vielä yhden näkökulma-artikkelin verran vuoden viimeisessä numerossa.
|
|
 |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus 2009 nro 2
Taiteet, luovuus ja innovatiivisuus aikuisen oppimisessa
Teemanumero käsittelee ihmisen ja systeemien oppimista epätavallisista näkökulmista verrattuna siihen, mihin aikuiskasvatustieteissä perinteisesti on totettu. Tapamme ja mahdollisuutemme hahmottaa maailmaa on sidoksissa kehollisuuteemme. Ajattelumme rakentuu sille, miten kehomme vastaanottaa, kuljettaa ja tulkitsee saamaansa tietoa.
Systeemiseen itseuudistumiseen haetaan vuorostaan vastinetta kemiassa ja biologiassa tehdyistä läpimurroista kolmen teorian kautta. Kollektiivinen älykkyys ja toiminta vertautuu siinä eläinmaailman ns. parviälyyn.
Taide- ja museopedagogiset näkökulmat avaavat uusia tarkastelutapoja aikuisten oppimisessa. |
|
 |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus 2009 nro 1
Voimaantuminen, identiteetti ja työ
Työuupuminen on lisääntynyt ja sen monimuotoisessa syy-seurauskentässä identiteettityöllä on tärkeä osuus työssä jaksamisen tukijana. Organisaatioissa tulisikin luoda tilaa reflektiolle, yhteisöllisyyden vahvistamiselle, voimaannuttavalle työkulttuurille ja uudenlaisille yksilöä tukeville valmennus- ja koulutusprosesseille. Niiden tulisi olla myös riittävän pitkiä voidakseen toimia todellisina tukiprosesseina yksilöille heidän kasvussaan. Jokainen organisaatio toivonee uudistuvia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia työntekijöitä.
Näin kirjoittaa Salme Hänninen artikkelissaan Voimaantumisen tarinat subjektiuden vahvistajana. |
|
 |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus
2008 nro 4 »
Opettajan osaamista ja hyvinvointia
kehittämässä
"Koulut ja opettajat asetetaan kerta kerran, myös
Kauhajoen ja Jokelan tapahtumien jälkeen, yhä enemmän
vartijoiksi. Opettajien ja muiden kasvatusalan asiantuntijoiden
oletetaan (tai toivotaan) kykenevän yleisen pahoinvoinnin
lievittämiseen. Yhteiskunnan taholta hyvinvointitalkoisiin
osallistutaan koulutusinfrastruktuurin kehittämällä.
Pieniä lähikouluja lakkautetaan ja asutuskeskuksiin
perustetaan yhä suurempia koulutusyksiköitä.
Suomi on ehkä liian kauan ollut pienten, alle viidenkymmenen
oppilaan koulujen luvattu maa. Koulujen sisäisiä toimintoja
kilpailutetaan ja ulkoistetaan laadun kustannuksella. Vaikka
koulujen ymmärretään olevan osa yhteiskuntaa
ja yhteiskunnan tilan heijastuvan koulun arkeen, oletetaan
opettajien luokkahuoneissaan kykenevän suvereenisti
hallitsemaan niin reaali- kuin virtuaalimaailman entistä paradoksaalisemmat
haasteet." ( Petri Salo pääkirjoituksessaan) |
|
 |
|
|
|
|
|
Aikuiskasvatus
2008 nro 3 »
Yrittäjyyskasvatuksen
uusia tuulia
Numerossa käsitellään yrittäjyyskasvatuksen
ydinkysymystä, voiko epävarmuudessa toimimista
ja riskinhallintaa oppia ja voiko yrittäjäksi
oppia. Vaikka näkökulmat ovat eri puolilta Suomea
ja sisällöltään poikkeavat toisistaan,
kiinnostavasti Lappi nousee muita vahvemmin esille. Kari
E. Nurmen mukaan päättäjät haaskaavat
Lapin potentiaalisia mahdollisuuksia ja Seija Keskitalo-Foley
kuvaa aikuiskasvatusta Lapin naisten yrittäjyysprojekteissa. |
|
 |
| |
|
|
|
| |
Aikuiskasvatus
2008 nro 2 »
Asian tuntija vai asiantuntija
Jokainen uusi tilanne asettaa asiantuntemuksen koetukselle.
Kokemus asiantuntijuudesta voidaan mitätöidä vaikkapa
kyseenalaistamalla henkilön tietämyksen merkitys
käsillä olevaan asiaan, luomalla olosuhteet,
joiden puitteissa henkilö on kyvytön toimimaan
asiantuntijamaisesti tai murentamalla henkilön luottamuksen
ja varmuuden tunne. Käytännössä tämä usein
tarkoittaa pieniä ja suuria arkisia tekoja, kuten
mielipiteen kuulematta jättämistä, hankkeiden
käynnistämistä ilman mukaan pyytämistä,
rahallisten resurssien epäämistä, yllättävää tavoitteiden
uudelleen asettamista ja ristiriitaisen palautteen antamista.
(Ulpukka Isopahkala-Bouret) |
|
 |
| |
|
|
|
| |
|
|
|
| |
|
|
|
| |
Lehden aikaisemmat vuosikerrat ja irtonumerot » |
| |
|
|
|
| |
|
|
|
|
|
| |
|
|
|
