Aikuiskasvatus


	Uusimmat numerot		Lehden tilaus »

	Aikuiskasvatus 2011 nro 4 Aikuispedagogiikkaa Intuitio on vaikeasti haltuunotettava ajattelun esiaste. Se on kuitenkin välttämätön ja sitä tuttavan aivojen osan vaurioituminen estää myös rationaalisen ajattelun. Teemanumerossa tuodaan uutta tietoa näiden kahden ajattelun eroista ja riippuvuuksista. Teemanumerossa käsitellään myös yhteisöllistä oppimista, virtuaalipeliympäristöjä, dialogia verkossa sekä työnohjausta projektinomaisessa työssä. Yliopisto-opettamisessa hahmotellaan kehittämisen kolmatta tilaa.
	Aikuiskasvatus 2011 nro 3 Opettamisen ja oppimisen sukupuoli ”Yliopistolla on miehinen historia. Nykypäivän yliopistokin on täynnä sukupuolittuneita rakenteita ja käytäntöjä”, toteaa lehtori, KT Annukka Jauhiainen Turun yliopistosta ja kysyy: ”Vastaavatko naiset yliopiston tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuksiin työskentelemällä enemmän ja nukkumalla vähemmän, kuten brittitutkijat toteavat?” Yliopistojen opetus-vastuusta naiset kantavat leijonanosan. Mutta mitä opetustyölle on tapahtumassa suorite-keskeisyyden ja markkinoitumisen myötä? Mitä tutkimukset meillä ja muualla tuovat esiin? Siitä kertoo artikkeli Opetustyö ja sukupuoli uusliberalistisessa yliopistossa. Sukupuoli on näkökulmana myös Mervi Heikkisen ja Piia Silvennoisen artikkeleissa sekä Emma Virtasen, Jukka Lehtosen, Petteri Eerolan ja Minna Harju-Veijolan näkökulma-artikkeleissa, Tarja Langin haastattelussa ja R.W. Connellin Masculinities-teoksen esittelyssä. Laaja kirja-arvio-osa tutustuttaa yhdeksään aikuiskasvatusalan ja filosofian uutuusteokseen.
	Aikuiskasvatus 2011 nro 2 Työhön, työssä, työstä Yhteiskunnamme suositaan nuoria ja nuoruuteen liittyviä ominaisuuksia, kuten dynamisuutta, tehokuutta ja uuden oppimisen nopeutta. Vaikka omakohtaisi syrjintäkokemuksia on melko vähän, havaittu ikäsyrjintä on silti yleistä. Näin väittävät kaupanalan ikääntyvät ja ikääntyneet työntekijät Tarita Ruoholinnan väitöstutkimukseen pohjautuvassa artikkelissa. Numerossa puhutaan muista tärkeitä työelämään liittyvistä asioista, kuten työpaikkakiusaamisesta, aikuisten oppimisongelmista sekä koulutuksen työelämäorientaatiosta.

	Aikuiskasvatus 2011 nro 1 Opettaja kehittäjänä "Puhe perustehtävän katoamisesta varjostaa yhä useammin koulujen toimintaa ja kehittämistä. Taustalla on mahdollista tunnistaa opettajien väsymys jatkuviin muutoksiin sekä huoli työnteon mielekkyydenkin katoamisesta. Oppimista tukevalle perustehtävälähtöiselle kehittämisotteelle mahdollisuuden antaminen, tai antamatta jättäminen, on tärkeä henkilöstöstrateginen valinta", kirjoittaa Anu Korhonen tiedeartikkelissaan. Numeron kolme artikkelia käsittelevät eri puolilta opettajan mahdollisuuksia kehittää työtään.
	Aikuiskasvatus 2010 nro 4 Aikuiskasvatustutkimus – kansansivistyksen panoraamoista kehittämispuheeseen "Perin harvassa ovat ne tutkimukset, jotka kykenisivät jäljittämään aikuiskasvatustutkimuksen kunniakkaimpia perinteitä ja arvostusta. Onko enää mahdollista ja toivottavaa tuottaa esimerkiksi senkaltaisia tutkimuksia kuin Kosti Huuhkan (1955) kirjoittama alan ensimmäinen väitöskirja "Talonpoikaisnuorison koulutie – tutkimus talonpoikaisnuorison koulunkäynnistä ja siihen vaikuttaneist sosiaalisista tekijöistä Suomessa 1910–1950". Onko meillä kykyä ja tahtoa tehdä alan klassista perustutkimusta, joka keskittyisi "kasvatuksen ja yhteiskuntaelämän väliseen sidonnaisuuteen" ja siihen peruskysymykseen, "miten yhteiskuntaelämä vaikuttaa kasvatukseen". Risto Rinne artikkelissaan

	Aikuiskasvatus 2010 nro 3 Sopeuttava ja voimaannuttava vapaa sivistystyö "Vapaa sivistystyö ja ehkä aikuiskasvatus yleisemminkin näyttäisi kadottaneen kriittisen, yhteiskunnan ja yksilön muutosta tavoittelevan roolin, joka sillä oli esimerkiksi 1800-luvun lopulla. Kansansivistyshän oli alkujaan sosiaalinen liike, jonka tavoitteena oli taistelu tietämättömyyttä, alkoholismia ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja itsenäisen kansa(laisyhteis)kunnan luominen", kirjoittaa professori Jyri Manninen Sopeuttava ja voimaannuttava vapaa sivistystyö -teemanumerossa. Vapaan sivistystyön fokuksessa on myös aktiivinen kansalaisuus: miksi se on niin tärkeä? Numerossa jatketaan keskustelua aikuiskasvatustutkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta.

	Aikuiskasvatus 2010 nro 2 Uraa rakentamassa Olemmeko siirtymässä hierarkisesta horisontaaliseen ura-ajatteluun organisaatioiden madaltuessa ja asiantuntijuuteen rakentuvien töiden yleistyessä? Teemanumerossa puhutaan myös mentoroinnista akateemisen uran rakentamisessa, itseään kehittävistä johtajista ja tohtoriopiskelijoiden hyvinvoinnista. Numerossa pohditaan myös, onko kriittiselle aikuiskasvatustutkimukselle tilaa sekä mikä on aikuiskasvatustutkimuksen tila ja tulevaisuus.

	Aikuiskasvatus 2010 nro 1 Vastuu ja välittäminen Teemanumero tarkastelee vastuuta ja välittämistä aikuisuuden sekä ammattiväen pätevyyden näkökulmista. Aiheina ovat aikuisten lasten vastuu ikääntyvistä vanhemmista aikuisten lasten puheissa, saattohoitajien ja diakoniahoitajien ammattitaidon riittävyysvaateet, vähän koulutusta saaneet ja Noste, perheväkivallan estäminen ja omaishoitajien jaksaminen. Miten koulutuksella tuetaan osaamista? Teemanumero edeltää Hoiva, vastuu ja huolenpito -aiheinen numero 4/2007. Aihepiiri on tärkeä ja alata ajankohtainen.

	Aikuiskasvatus 2009 nro 4 Filosofian näkökulmia aikuiskasvatukseen Teemanumeron keskiössä on kolme viime vuosisadan merkittävimpiin kasvatusfilosofeihin kuulunutta ajattelijaa, Hans-Friedrich Bollnow, Israel Scheffler ja Hans-Georg Gadamer. Heistä Bollnow ja Gadamer vaikuttivat saksankieliselta kielialueelta, Scheffler sen sijaan loi tutkijauransa Harvardissa. Jani Koskelan kärkiartikkeli käsittelee yksilöä ja "toista" bollnowilaisesta näkökulmasta: miten ihminen kehittyy, kasvaa ja sivistyy kohtaamisten ja kriisien kautta. Teemanumerossa esitetään myös kriittinen näkökulma hermeneuttis-fenomenologista tutkimusotetta kohtaan.

	Aikuiskasvatus 2009 nro 3 Yliopistopedagogiikkaa Yliopistopedagogiikkaa lähestytään aluksi filosofisesta näkökulmasta. Juha Himangan aiheena on yliopistopedagogiikka ja minä. Mutta miten taideyliopistojen pedagogiikka eroaa tiedeyliopistojen pedagogiikasta? Sitä valaisee Teatterikorkeakoulu- ja TAIK-taustainen Teija Löytönen. Sanna Vehviläinen ja Kimmo Svinhufvud johdattavat lukijan akateemiseen ohjauskeskusteluun. Teemaa ryydittää neljä näkökulma-artikkelia. Yliopistopedagogiikka ei ole teemanumerolla tyhjennetty. Aihetta käsitellään vielä yhden näkökulma-artikkelin verran vuoden viimeisessä numerossa.

	Aikuiskasvatus 2009 nro 2 Taiteet, luovuus ja innovatiivisuus aikuisen oppimisessa Teemanumero käsittelee ihmisen ja systeemien oppimista epätavallisista näkökulmista verrattuna siihen, mihin aikuiskasvatustieteissä perinteisesti on totettu. Tapamme ja mahdollisuutemme hahmottaa maailmaa on sidoksissa kehollisuuteemme. Ajattelumme rakentuu sille, miten kehomme vastaanottaa, kuljettaa ja tulkitsee saamaansa tietoa. Systeemiseen itseuudistumiseen haetaan vuorostaan vastinetta kemiassa ja biologiassa tehdyistä läpimurroista kolmen teorian kautta. Kollektiivinen älykkyys ja toiminta vertautuu siinä eläinmaailman ns. parviälyyn. Taide- ja museopedagogiset näkökulmat avaavat uusia tarkastelutapoja aikuisten oppimisessa.

	Aikuiskasvatus 2009 nro 1 Voimaantuminen, identiteetti ja työ Työuupuminen on lisääntynyt ja sen monimuotoisessa syy-seurauskentässä identiteettityöllä on tärkeä osuus työssä jaksamisen tukijana. Organisaatioissa tulisikin luoda tilaa reflektiolle, yhteisöllisyyden vahvistamiselle, voimaannuttavalle työkulttuurille ja uudenlaisille yksilöä tukeville valmennus- ja koulutusprosesseille. Niiden tulisi olla myös riittävän pitkiä voidakseen toimia todellisina tukiprosesseina yksilöille heidän kasvussaan. Jokainen organisaatio toivonee uudistuvia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. Näin kirjoittaa Salme Hänninen artikkelissaan Voimaantumisen tarinat subjektiuden vahvistajana.

	Aikuiskasvatus 2008 nro 4 » Opettajan osaamista ja hyvinvointia kehittämässä "Koulut ja opettajat asetetaan kerta kerran, myös Kauhajoen ja Jokelan tapahtumien jälkeen, yhä enemmän vartijoiksi. Opettajien ja muiden kasvatusalan asiantuntijoiden oletetaan (tai toivotaan) kykenevän yleisen pahoinvoinnin lievittämiseen. Yhteiskunnan taholta hyvinvointitalkoisiin osallistutaan koulutusinfrastruktuurin kehittämällä. Pieniä lähikouluja lakkautetaan ja asutuskeskuksiin perustetaan yhä suurempia koulutusyksiköitä. Suomi on ehkä liian kauan ollut pienten, alle viidenkymmenen oppilaan koulujen luvattu maa. Koulujen sisäisiä toimintoja kilpailutetaan ja ulkoistetaan laadun kustannuksella. Vaikka koulujen ymmärretään olevan osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnan tilan heijastuvan koulun arkeen, oletetaan opettajien luokkahuoneissaan kykenevän suvereenisti hallitsemaan niin reaali- kuin virtuaalimaailman entistä paradoksaalisemmat haasteet." ( Petri Salo pääkirjoituksessaan)

	Aikuiskasvatus 2008 nro 3 » Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia Numerossa käsitellään yrittäjyyskasvatuksen ydinkysymystä, voiko epävarmuudessa toimimista ja riskinhallintaa oppia ja voiko yrittäjäksi oppia. Vaikka näkökulmat ovat eri puolilta Suomea ja sisällöltään poikkeavat toisistaan, kiinnostavasti Lappi nousee muita vahvemmin esille. Kari E. Nurmen mukaan päättäjät haaskaavat Lapin potentiaalisia mahdollisuuksia ja Seija Keskitalo-Foley kuvaa aikuiskasvatusta Lapin naisten yrittäjyysprojekteissa.

	Aikuiskasvatus 2008 nro 2 » Asian tuntija vai asiantuntija Jokainen uusi tilanne asettaa asiantuntemuksen koetukselle. Kokemus asiantuntijuudesta voidaan mitätöidä vaikkapa kyseenalaistamalla henkilön tietämyksen merkitys käsillä olevaan asiaan, luomalla olosuhteet, joiden puitteissa henkilö on kyvytön toimimaan asiantuntijamaisesti tai murentamalla henkilön luottamuksen ja varmuuden tunne. Käytännössä tämä usein tarkoittaa pieniä ja suuria arkisia tekoja, kuten mielipiteen kuulematta jättämistä, hankkeiden käynnistämistä ilman mukaan pyytämistä, rahallisten resurssien epäämistä, yllättävää tavoitteiden uudelleen asettamista ja ristiriitaisen palautteen antamista. (Ulpukka Isopahkala-Bouret)



	Lehden aikaisemmat vuosikerrat ja irtonumerot »

Kansanvalistusseura • Haapaniemenkatu 7-9 B • 00530 Helsinki • Puh. 0207 511 590