| |
|
Satu
Uusiautti (2008). "Tänään
teen elämäni parhaan työn" Työmenestys
Vuoden Työntekijöiden kertomana |
Kasvatustieteen lisensiaatti Satu Uusiauttin väitöstutkimuksessa
tarkastellaan työssä menestymistä. Työmenestykseen
tutkimuksessa paneudutaan Vuoden työntekijöiksi
valittujen näkökulmasta.
Viimeaikaisissa työelämän tutkimuksissa
on keskitytty työn rasittavuuteen, stressiin ja työuupumukseen.
KL Satu Uusiauttin tutkimuksessa tarkastellaan työelämää menestyneiden
näkökulmasta. Menestys ilmenee työntekijän
elämässä monipuolisena ammattiosaamisena,
ylpeytenä omasta työstä sekä työnteosta
nauttimisena.
Työssä menestyminen ei tapahdu sormia napsauttamalla,
vaan sen eteen on tehtävä paljon työtä,
jonka aikana on tärkeää kuunnella myös
itseään ja tuntemuksiaan.
Työmenestystä voidaan avittaa kiinnittämällä huomiota
työn luonteeseen, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin
sekä työntekijään yksilönä ja
persoonana. Lisäksi menestymiseen voidaan vaikuttaa
mm. kotikasvatuksella, ammatinvalinnanohjauksella sekä työpaikkojen
koulutus- ja kehittämistoiminnalla.
Työssä menestyneet tekevät työtä sen
itsensä vuoksi. He pitävät työtään
arvokkaana ja ovat ylpeitä siitä. Menestyjille
onkin erityisen tärkeää oma kokemus siitä,
että he ovat tehneet työnsä hyvin. Ulkopuoliset
kannustimet, kuten raha tai palkkiot, eivät ole kovin
tärkeitä menestyjien motivaatiota lisääviä tekijöitä.
– Menestyjät korostavat työn haasteiden,
kehittymismahdollisuuksien ja työn itsenäisyyden
merkitystä työmotivaatiota lisäävinä tekijöinä.
He ovat sisäisesti motivoituneita, mikä tarkoittaa
käytännössä sitä, että he
pitävät nykyisestä työstään,
mutta ovat halukkaita ammattitaitonsa kartuttamiseen koulutuksen
avulla ja ottamaan vastaan haastavia työtehtäviä.
Myös työn imun ja työnilon kokemukset ovat
menestyjille tuttuja.
– Menestyjät kokevat aamuisen töihin tulon
mukavana asiana, he uppoutuvat työhönsä,
eivätkä laske tunteja tai odota työpäivän
päättymistä. Alanvaihto ei heitä houkuttele,
sillä he ovat löytäneet juuri itselleen
sopivan ammatin.
Menestyjät eivät anna epäonnistumisten
tai vastoinkäymisten lannistaa itseään.
Pikemminkin ne nähdään kehittymisen paikkoina
ja tilanteina, jolloin on tarpeen tarkistaa omaa osaamistaan.
– Vastoinkäymisten sijaan menestyjät puhuvatkin
mieluummin työssä kohdattavista haasteista, jotka
on tehty voitettaviksi. Tämä optimistinen asennoituminen
on tärkeä tekijä menestymisen taustalla.
Vuoden työntekijöiksi valitut korostavat sitä,
että työntekijöitä tulee kohdella yksilöinä,
jotka laittavat työhön oman persoonallisuutensa,
omat tavoitteensa ja toimintatapansa. Lisäksi työpaikoilla
pitäisi kiinnittää huomiota työilmapiiriin,
työyhteisön sosiaaliseen toimintaan ja esimiesten
tukeen. Julkisia palkintoja tulisi suunnata yksilöiden
lisäksi myös työyhteisöille.
– Työmotivaatio pysyy korkealla, työssä viihdytään
ja siihen sitoudutaan, kun työkavereiden väliset
suhteet ovat kunnossa, esimiehet ja alaiset kohtelevat
toisiaan kunnioittavasti ja työpaikalla vallitsee
avoin ja kannustava työilmapiiri, Satu Uusiautti sanoo.
Satu Uusiautti kartoitti Vuoden Työntekijäksi
vuosina 2001–2006 valittujen mielipiteitä kyselyllä ja
haastatteluilla. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe keskittyi
menestyjien motivaatioon, työn ja työskentelyn
kokemiseen sekä menestymistä edistäviin
työn ominaispiirteisiin. Toinen vaihe kartoitti työssä menestyjäksi
tulemisen prosessia.
Taustatietoja väittelijästä
Satu Uusiautti on valmistunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston
lukiosta 1999. Lapin yliopistossa hän on suorittanut
kasvatustieteen maisterin tutkinnon 2003 ja kasvatustieteen
lisensiaatin tutkinnon 2007.
Työurallaan Uusiautti on toiminut kouluttajana Utsjoella
Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tuki- ja neuvontahenkilöstön
koulutushankkeessa. Vuosina 2005–2006 hän on
toiminut tutkimussihteerinä Valtakunnallisessa opettajankoulutuksen
ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektissa
Helsingin yliopistossa.
Uusiautti puolusti väitöstutkimustaan Lapin
yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnasta 25.
huhtikuuta 2008. Hänen vastaväittelijänään
oli professori Soili Keskinen Turun yliopistosta ja ja
kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin
yliopistosta.
|