 |
 |
Kirsi-Marja Saurén
(2008). Asiantuntijavalta – koulutettu mielikuvitus. Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannossa esitetystä köyhyyden modernisoitumisesta kulutusyhteiskunnassa. Väitös
30.11.2009. |
KM Kirsi-Marja Saurén kehottaa väitöskirjassaan
kasvatuskriitikko Ivan Illichin innoittamana miettimään
koululaitosta kokonaan uudelleen. Illichin mukaan yhteisöllisyys
ja luova toiminta katoavat, kun niille määrätään
tarkat rajat ja tavoitteet.
Saurén tutkii väitöskirjassaan Ivan Illichin
(1926–2002) tuotantoa. Hänen mukaansa Illichin
ajatukset inhimillisyydestä, koulusta ja oppimisesta
ovat nyt yhtä ajankohtaisia kuin syntyhetkelläänkin.
– Illich on huomauttanut, että emme voi vain
ajatella tietämme kohti inhimillisyyttä, sillä tie
humanismiin kulkee tekojen kautta. Illich on poikkeus modernien
oppineiden joukossa uskoessaan, että sydämentavat
ovat aivan yhtä tärkeitä oppineisuudelle
kuin pääntavat, Saurén sanoo.
Vuonna 1971 julkaistussa teoksessaan Deschooling Society
Illich ottaa kritiikkinsä kohteeksi koululaitoksen
ja pakollisen oppivelvollisuuden. Hän esittää koululaitokselle
vaihtoehtoiseksi malliksi utopian kasvattavasta yhteiskunnasta
- oppimisverkot, joissa oppiminen tapahtuisi oppijan omilla
ehdoilla ilman ennalta määriteltyä suunnitelmaa.
– Moni voi kysyä, miksi tutkia sellaisia utopiaa
mallintavia kasvatuskriitikoita kuin Illich. Vastaus on
hyvinkin yksinkertainen. Koulun rakenne ja kuva mielissämme
on niin vahva, että emme kykene ajattelemaan muita
vastaavia kasvatuksellisia rakenteita.
Saurén kehottaa Illichin innoittamana kysymään,
miksi luulemme, että oikea oppiminen tapahtuu vain
kouluissa, opetussuunnitelman mukaisesti ja opettajan johdolla.
– Meidän tulisi ymmärtää koulu
osana kulutusyhteiskuntaa ja miettiä, mikä tekee
koulusta koulun. Meillä on "hyvä" koulu
mutta pahoinvoiva kansa. Illichillä on todellakin
jotakin sanottavaa suomalaisille, Saurén uskoo.
Illichin koululaitoksen kritiikkiä ja oppimisverkkoa
tulee Saurénin mukaan tulkita hänen yhteiskuntakritiikkinsä kautta.
Illich pyrkii osoittamaan, että yhteiskunta on puristettu
koulun kaavaan ja että kansalaiset ovat riippuvaisia
institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista samaan
tapaan, kuin oppilaat ovat kouluissa riippuvaisia opetussuunnitelmaa
noudattavista opettajista.
– Ihmiset eivät enää kohtaa toisaan,
koska kaikilla on selvärajaiset paikat. Emme enää tunne
vastuuta toisistamme, koska vastuu on ulkoistettu asiantuntijoille.
Saurén nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa kävelemme
ohi, kun näemme maassa makaavan ihmisen. Hänen
mukaansa asiantuntijavaltaisessa yhteiskunnassa emme tunne
suurta vastuuta lähimmäisistämme, koska
olemme alkaneet luottaa enemmän asiantuntijoiden palveluihin
kuin omiin kykyihimme.
– Illichin mukaan meidän kuitenkin pitäisi
tuntea vastuuta lähimmäisistä omassa sydämessämme.
Mitä tapahtuu, kun ihmisen yhteys omaan inhimillisyyteensä katoaa?
Modernisoitu köyhyys on Illichin keskeisiä käsitteitä.
Sen keskeisin ja yhteiskunnallisesti haitallisin ilmiö on
Illichin mukaan yhteisöllisyyden katoaminen. Esimerkiksi
koulu ei tarjoa todellisia tasa-arvoisia mahdollisuuksia
vaan kouluttaa mielikuvituksen ja asettaa rajat ihmisten
omien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Oppilaitoksen suljetussa
järjestelmässä opettajan antama palaute
saa moninkertaisen vaikutuksen ja vaikuttaa oppilaan käsitykseen
itsestään.
Modernisoitu köyhyys on ilmiö, jossa ihmisen
autonomia on murtunut ja hän on kadottanut yhteyden
todellisiin inhimillisiin tarpeisiin ja tullut riippuvaiseksi
institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista. Samalla
ihmisten mielikuvitus on tullut koulutetuksi odottamaan
entistä täsmällisempiä asiantuntijapalveluita.
– Illich on kritisoinut sitä, kuinka ihmisistä tulee
yhteiskunnan asiakkaita. Hänen tuotantonsa on nähtävissä kulutusyhteiskuntaan
kohdistuvana kritiikkinä.
Tietoja väitelleestä
Kirsi-Marja Saurén on syntynyt Helsingissä vuonna
1966 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Espoossa vuonna 1985.
Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi vuonna
2007 Lapin yliopistosta. Saurén on opiskellut oikeustiedettä Lapin
yliopistossa ja opiskelee kauppatieteitä Jyväskylän
yliopistossa.
Saurén väitteli Lapin yliopiston kasvatustieteiden
tiedekunnassa 31. lokakuuta 2008. Vastaväittäjänä tilaisuudessa
toimi professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta ja
kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin
yliopistosta.
|