Kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Käyhkön väitöstutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulutuksen tavoitteeksi tulee asettaa tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä opetuksen kehittäminen opiskelijan tarpeista lähtien.

Kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Käyhkö väitteli Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 25. elokuuta 2007.

Käyhkö tutki väitöskirjassaan asiantuntijuuden kehittymistä ammattikorkeakoulussa. Asiantuntijuus muodostuu opiskelijan omien voimavarojen sekä ammattikorkeakoulun tarjoaman opetus- ja oppimisprosessin vuorovaikutuksen tuloksena. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä siitä, millainen ammattikorkeakoulu on oppimisympäristönä ja asiantuntijuuden kehittäjänä. Kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäinen osa käynnistyi ammattikorkeakoulujen kokeiluvaiheessa.

Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulupedagogiikkaa tulee kehittää. Koulutuksen keskeisinä tavoitteina tulee olla tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä opetuksen kehittäminen opiskelijan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Asiantuntijuuden kehittymisen kannalta ensiarvoista on myös opiskelijayhteisön sosiaalisuus.

– Sosiaalinen ympäristö jää toiminnan kehittämisessä usein yksittäisten opettajien tai opiskelijoiden vastuulle. Tämä on huolestuttavaa, koska menestyäkseen ammattikorkeakoulun tulisi olla yhteisö, johon opiskelijat tuntisivat kiinteästi kuuluvansa, ja jossa he voisivat kokea henkistä ja ammatillista kasvua. Rakennus- ja laiteinvestointien ohella pitäisi pohtia myös sitä, miten rakentaa psykososiaalinen toimintaympäristö, joka tukee opiskelijoita sekä mahdollistaa vuorovaikutuksen ja voimaantumisen, Riitta Käyhkö sanoo.

Tutkimuksen mukaan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavat opiskelijan omat voimavarat: persoonallisuus, itsetunto, motivaatio ja sitoutuminen opiskeluun. Ammattikorkeakoulussa asiantuntijuuden kehittämisessä tärkeimmiksi nousevat vuorovaikutus opettajan kanssa, opetuksen laatu, työharjoittelu, opetustarjonta ja palaute. Lisäksi opettajan oma innostuneisuus, asiantuntemus ja kyky painottaa ydinasioita vaikuttavat koulutuksen onnistumiseen.

Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen luokitellaan usein nuorten koulutuskielteisyydeksi tai opetuksen huonoksi laaduksi. Käyhkön tutkimus kuitenkin osoittaa, että onnistumisen ja epäonnistumisen taustalla on monia erilaisia tekijöitä. Esimerkiksi opiskelijan omiin voimavaroihin ammattikorkeakoulu voi vaikuttaa opiskeluympäristöä sekä opetus- ja oppimisprosessia kehittämällä.

– Ammattikorkeakoulun erityinen haaste on rakentaa olosuhteet, jotka mahdollistavat opettajien ja opiskelijoiden aidon kohtaamisen, oppimisyhteisöjen syntymisen ja yhteisöllisyyden.

Käyhkön tutkimuksen aineistona oli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoita viidestä eri koulutusyksiköstä. Tutkimukseen osallistui vajaa 300 opiskelijaa vuosina 1995–1996 ja 2001.

Taustatietoja väittelijästä

Riitta Käyhkö on syntynyt Karttulassa. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi pääaineenaan psykologia Jyväskylän yliopistosta 1971. Kasvatustieteiden lisensiaatiksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2000. Hän on suorittanut opettajakoulutuksen Jyväskylän yliopistossa.

Työurallaan Riitta Käyhkö on toiminut mm. kehityspsykologian assistenttina Jyväskylän yliopistossa ja nuorisopoliklinikan psykologina Lahdessa. Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston rehtorina hän toimi vuosina 1974–1992. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun käyttäytymistieteellisten aineiden lehtorina ja toimialajohtajana hän on toiminut vuoden 1992 elokuusta lähtien.

Käyhkö on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori.

Riitta Käyhkön vastaväittäjänä toimi professori Kari Niinistö Turun yliopistosta.