Leena Koski & Erja Moore

Näkökulmia aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen (1/2001)

Kosken ja Mooren kirjoittama tiedeartikkeli edustaa kulttuurista tutkimusotetta, jota aikuiskasvatustutkimuksen alueella on aivan liian vähän. Artikkelissa käsitellään monipuolisella ja mielenkiintoisella tavalla aikuisuuden kulttuurisia, juridisia, institutionaalisia, koulutuspoliittisia, sosiaalisia ja moraalisia määrityksiä. Aikuisuus ymmärretään hyvin eri tavoin riippuen historiallisesta ajasta taio teoreettisesta tarkastelukehyksestä.

Leena Koski ja Erja Moore keskustelevat sivistyneellä tavalla aikuisuuden muuttuvista määrityksistä suhteessa ajankohtaiseen koulutus- ja sosiaalipoliittiseen keskusteluun, mutta he eivät myöskään unohda aikuiskasvatuksen filosofiaisa ja oppihistoriallisia juuria.

Koski ja Moore ylittävät kapeasti psykologisoivan ikäkausitarkastelun ja kiinnittävät huomiota elämän fragmentoitumiseen, selkeiden elämänvaiheiden purkautumiseen ja limittymiseen uudella tavalla toisiinsa.

Aikuiskasvatuksen kulttuurisena ja sosiaalisena toimintana määrittää yhä selvemmin puhe ”toisesta mahdollisuudesta”, mikä on ollut ja on edelleen aikuiskoulutuspolitiikan ydintä. Koski ja Moore viittaavat aikuiskasvatuksen ensimmäisen professorin Urpo Harvan teksteihin, joiden mukaan ihminen ei ole koskaan ”valmis”. Aikuisuuden ja aikuiskasvatuksen institutionaalisten ehtojen ja raja-aitojen limittyminen uudella tavalla muun kulutusjärjestelmän kanssa ei tarkoita sitä, että aikuiskasvatus tieteenalana tai moraalisen ja sivistyksellisenä toimintana menettäisi merkitystään. Päinvastoin aikuiskasvatuksen merkitys korostuu, vaikka institutionaalisesti olisi vaikea erotella ”aikuisopiskelijaa” traditionaalissa merkityksessä muista opiskelijoista esimerkiksi nuorille suunnatuissa koulutusjärjestelmissä.

Aikuiskasvatus-lehden toimituskunta haluaa tukea ja kannustaa aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen liittyvää kirjoittamista, keskustelua ja yhteyksien luomista ”elämänpolitiikkaan”, joka korostaa uusien alkujen, ihmisen kasvamisen ja toisten mahdollisuuksien tarjoamista suomalaisessa kulttuuri- ja koulutuspolitiikassa.

Artikkeli on tallenettu Kansalliskirjaston ylläpitämään Elektra-tietokantaan.