Aikuiskasvatus -lehdessä julkaistaan tiedeartikkeleita aikuiskasvatuksen tieteenalalta sekä muita aikuiskasvatustutkimukseen, -politiikkaan sekä aikuiskasvatuksen monimuotoisiin käytäntöihin liittyviä tekstejä. Näiden lisäksi lehdessä julkaistaan puheenvuoroja ja kirja-arvioita.

Vuoden 2010 teemat

3/2010 sisältänee vapaan sivistystyön aihealueen artikkeleita
4/2010 tieteellisiä artikkeleita ja keskustelua teemalla Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura 70 vuotta – Aikuiskasvatus 30 vuotta
Vuoden 2011 teemat päätetään elokuussa 2010.

Aikuiskasvatus -lehden osastot

• TIEDEARTIKKELIT, joiden arvioinnissa käytetään toimituskunnan jäsenten lisäksi kahta nimetöntä ulkopuolista asiantuntijaa. Tiedeartikkeliksi tarkoitettujen käsikirjoitusten maksimipituus on 4200 sanaa.
  
  
• NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN osastolle julkaistaan ajankohtaista aikuiskasvatus-tutkimusta esitteleviä sekä arvioivia kirjoituksia (lektioita, virkaanastujaispuheita, kirjoituksia väitöksistä laajemmista tutkimusprojekteista, konferensseista ja tutkimusprojekteista). Kirjoitusten maksimipituus on 3000 sanaa.
  
  
• NÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN osastolla julkaistaan monimuotoisia. aikuiskasvatuskäytäntöjä sekä aikuiskoulutusprojekteja esitteleviä ja arvioivia kirjoituksia Kirjoitusten maksimipituus on 3000 sanaa.
  
  
• NÄKÖKULMIA POLIITIIKKAAN osastolla julkaistaan (aikuis)koulutuspolitiikkaa luotaavia ja pohtivia sekä siihen kantaa ottavia kirjoituksia.
  
  
• PUHEENVUOROJA JA KESKUSTELUA
  
  
• NÄKÖKULMIÄ KIRJALLISUUTEEN on tieteellinen essee, jonka kimmokkeena on teos tai useampia teoksia. Se on pohdiskeleva, analyyttinen ja näkemyksellinen näkökulma, josta kantautuu myös kirjoittajan oma ääni.
  
  
• KIRJA-ARVIOITA (uutuuskirjallisuutta Suomesta ja ulkomailta). Kirja-arvioiden maksimipituus on 750 sanaa (poikkeama vain perustellusta syystä).

Tekstit ja kuvat pyydetään toimittamaan sähköpostiliitteenä: anneli.kajanto@kvs.fi

Tieteellisinä artikkeleina julkaistaviksi tarkoitetuille käsikirjoituksille

Kirjoittajan tulee yksiselitteisesti käsikirjoituksen saatekirjeessä ilmaista, että hän ehdottaa artikkelia julkaistavaksi nimenomaan tieteellisenä artikkelina.

Muita käsikirjoituksia tarjottaessa kirjoittaja esittää näkemyksensä siitä, mihin osastoon hän katsoo tekstinsä kuuluvaan: puheenvuoroksi, Näkökulmia tutkimukseen, Näkökulmia käytäntöön, Näkökulmia (aikuiskasvatus)politiikkaan tai Näkökulmia kirjallisuuteen.

Tieteellisten artikkeleiden enimmäispituus 4200 sanaa.

Jokaiseen artikkelikäsikirjoitukseen tulee jo ensi vaiheessa liittää maksimaalisesti 150 sanan mittainen abstrakti, joka sijoitetaan käsikirjoituksen ensimmäiselle sivulle kirjoittaja- ja yhteystietojen välittömään yhteyteen. Abstrakti on suppea mutta valaiseva yhteenveto artikkelin keskeisestä sisällöstä ja johtopäätöksistä. Se johdattelee lukijan artikkelin sisältämiin uusiin tietoihin.

Tieteellinen artikkeli voi olla empiirinen, teoreettinen tai metodologinen.

EMPIIRISESSÄ ARTIKKELISSA tulevat esiin:

• keskeiset tutkimuskysymykset. Artikkelin tarkoitus ja aiheen/käsittelyn rajaus on syytä kertoa artikkelin alussa (alkuosassa) mahdollisimman selkeästi.
• kirjoituksen aiheen/teeman asemoituminen aikuiskasvatustieteen tai sen lähitieteiden kentällä (kukin Aikuiskasvatus-lehdessä julkaistu artikkeli määrittää osaltaan, mitä on aikuiskasvatus)
• valitun metodologian, tutkimusmetodien lyhyt esittely
• selkeä keskeisten tutkimustulosten esittely
• tutkimustulosten pohdinta, seuraukset koskien aikuiskasvatuksen käytäntöjä. Pohdintaosa ei ole artikkelissa kerrotun tiivistys, vaan nimensä mukaisesti kirjoittajan ääni ja ajatusten kiteytys.
  

Viitteet ja lähdeluettelo

Artikkelin sisällä esimerkiksi (Marsick & Watkins 1992; Varila 1991).

Lähdeluettelossa noudatamme seuraavaa merkintätapaa:
Seikkula, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Ropo, E. (1994). Opetussuunnitelmat ja elinikäinen oppiminen. Teoksessa Kajanto, A. & Tuomisto, J. (toim.) Elinikäinen oppiminen. Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Kansanvalistusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 87–114.
[selitys artikkelin kirjoittajalle: edellinen on tässä julkaisija, jälkimmäinen kustantaja ja sen toimipaikka, ei siis painamispaikkakunta]

Teichler, U. (1999). Higher education policy and the world of words: Chancing conditions and challenges. Higher Education Policy 13(4), 285–312.
[selitys artikkelin kirjoittajalle: 13=volyymi, 4=numero]

Katso käytäntö tarkemmin lehden viimeisimmästä numerosta. Lähteiden käytössä pyydetään olemaan kohtuullinen ja harkitseva.

Muut kuin tieteelliset artikkelit

Näkökulma-artikkeleiden maksimipituus on 3000 sanaa, kirja-arvioiden 750 sanaa.

Kirjoitusten tulee olla perusteluonteeltaan ja -vireeltään analyyttisen pohtivia, ei pelkästään esimerkiksi koulutuskokeiluja esitteleviä ja kuvailevia. Periaatteessa näidenkin osastojen tekstien tulisi (aina) päättyä pohdintaan, miten aikuiskasvatustutkimusta voisi/tulisi kehittää ja suunnata, miten aikuiskasvatuksen käytäntöjä voisi/tulisi kehittää, mitä seurauksia esitellyllä politiikkanäkökulmalla on aikuiskoulutukseen yleensä/sen tietyille osa-alueille.

Puheenvuoro on terävä, näkemyksellinen, persoonallinen ja kantaaottava kirjoitus perusteluineen.

Käsikirjoitusten käsittely, aikataulu ja julkaiseminen

Julkaistaviksi tarjotut käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen (anneli.kajanto@kvs.fi).

Jos käsikirjoitus on tarkoitus tulla käsittelyyn seuraavassa toimituskunnan kokouksessa, se tulee lähettää toimitukseen 2008 seuraavasti:

20.1. toimituskuntaan tarkoitetut 7.1. mennessä
15.3. toimituskuntaan tarkoitetut 1.3. mennessä;
10.5. toimituskuntaan tarkoitetetut 26.4. mennessä;
16.8. elokuun toimituskuntaan tarkoitetut mieluiten 31.7. mennessä, erikseen sovittaessa 9.8.. mennessä
4.10. toimituskuntaan tarkoitetut 20.9. mennessä ja
29.11. toimituskuntaan tarkoitetut 15.11. mennessä

Jokaiselle tieteelliseksi artikkeliksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle määrätään kaksi syvälukijaa toimituskunnasta. Artikkelin tultua hyväksytyksi jatkoprosessiin sille etsitään kaksi toimituskunnan ulkopuolista lausunnonantajaa. Lausunnonantajien tehtävänä on arvioida artikkelin tieteellistä luotettavuutta, rakennetta, kieliasua sekä tehdä parannusehdotuksia. Lausunnonantaja arvioi myös artikkelin kiinnostavuutta ja uutuusarvoa lukijan kannalta.

Lausunnot pyritään saamaan kuukauden sisällä toimituskunnan kokouksesta.

Kirjoittaja saa näin jatkoprosessiin edenneestä käsikirjoitusta sekä toimituskunnan että lausunnonantajain palautteet. Toimituskunta käsittelee korjatun version seuraavassa lähimmässä kokouksessaan.

Kirjoittaja on velvoitettu huomioimaan saamansa palautteen sekä muokatun version toimituskunnalle palauttaessaan selvittämään käsikirjoitukseen tekemänsä muutokset. Lopullisen päätöksen artikkeleiden ja kirjoitusten julkaisemisesta tekee päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Muilla osastoilla julkaistaviin teksteihin kirjoittajat saavat tarpeen vaatiessa ohjeistusta ja kommentteja toimituskunnalta.

Artikkeleita ei välttämättä julkaista hyväksymisjärjestyksessä, vaan numeroista haetaan ehjempiä temaattisia kokonaisuuksia, joihin kukin artikkeli parhaiten sopii.

Näkökulmia opastaviin kirjoittajaohjeisiin

1. Mieti, keille kirjoitat.
2. Mieti, miksi kirjoitat ja mikä on painava sanottavasi.
3. Muista, että sanomasi menee perille ja jää mieleen paremmin, jos keskityt yhteen tärkeään asiaan per artikkeli. Mikä se Sinun artikkelissasi on?
4. Vältä pätemis- ja trendiretoriikkaa.
5. Vältä monimutkaisia, raskaita lauseita.
6. Rohkene olla persoonallinen.
7. Älä lähetä puolivalmista arvioitavaksi. ”Valmiin” työn jälkeen on hyvä pitää parin viikon tauko. Käsikirjoitusta katsoo sen jälkeen uusin silmin ja oivaltavin aivoin.

Toimituksen osoite: anneli.kajanto@kvs.fi,
Kansanvalistusseura, Anneli Kajanto, Haapaniemenkatu 7–9 B, 00530 Helsinki, puh. 020 7511590