Pauli Siljander & Ari Kivelä (toim.( (2008). Kasvatustieteen tila ja tutkimuskäytännöt. Paradigmat katosivat, mitä jäljellä? Suomen Kasvatustieteellinen Seura.

Teoksessa tarkastellaan kasvatustiedettä tieteenalana yhtäältä viimeaikaisten yleisten kehitystrendien valossa, toisaalta kasvatustieteen klassisten osa-alueiden – kasvatusfilosofian, didaktiikan, kasvatuspsykologian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian – näkökulmasta.
Tarkastelun kohteena olevia kysymyksiä ovat muun muassa: Onko kasvatus tutkimuskohteena katoamassa? Minkälaisena tieteenalan identiteetti näyttäytyy monimuotoisella nykytutkimuksen kentällä? Miten kasvatustiede määrittää suhteensa kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöihin?
Voidaanko kasvatustieteellistä nykykeskustelua uudelleen jäsentää tieteenhistoriallisesta perinteestä kohoavien kysymyksenasetteluiden ja tiedealarakennetta koskevien jäsennysten kautta?

Teoksen artikkelit ovat asiantuntijapuheenvuoroja, jotka valottavat näitä kysymyksiä eri näkökulmista ja erilaisista lähtökohdista – näkemyksiin liittyviä jännitteitä piilottamatta.